Lastenvaatteet

  • Kaapin kätköistä uuteen elämään

      Olen käynyt ostoksilla omassa vaatekaapissani enemmänkin. Villavaatekokeilujen jälkeen tajusin lasten tarvitsevan pitkähihaisia tunikoita. Perusvärejä, jotain simppeliä ja arkista. Sellaisia, joilla ei olisi niin väliä vaikka tomaattikastikkeet pysyisivät rinnuksilla pidempään, tai jos ne unohtuisivat päiväkodin lokeroon moneksi viikoksi. Kaivoin kaappini uumenista kolme vanhaa paitaani. Siniset pääsivät Isosiskon vaatekaappiin, ja lapsi tuntui ottavan tunikat vastaan suurella…

  • Villavaatteet kierrättäen

      Viime viikonloppuna muiden kaupunkilaisten rynnätessä ostoksille uuteen kauppakeskukseen, kaivoin minä kaapista vanhoja villavaatteitamme sillä silmällä. Saksien uhriksi joutui miehen vanha huovuttunut kaulaliina, sekä sukulaisen jäämistöstä löytynyt vanha villapaita jonka huovutin tarkotulla joku aika sitten. Villavaatteiden huovutus on helppoa. Pesukoneen 60 asteen pesuohjelma auttaa paljon, ja vielä enemmän auttaa jos vaatteen käärii vaikka vanhaan lakanaan,…

  • Valokuvausvinkkejä pimeyteen

    En varmastikaan ole ainut, joka tuskailee pimeän ajan kanssa. Olen onnellinen, jos ehdin arkipäivänä näkemään edes vilauksen auringosta, saati että ehtisin nauttia siitä aivan kunnolla. Tämä toki tekee bloggaamisesta ja varsinkin kuvien ottamisesta äärimmäisen haastavaa. Halusinkin koota pari vinkkiä varsinkin käsityöbloggaajille, jotka helpottavat hyvien kuvien ottamista. Unohda kameran oma salama Vaikka kuvaisit aina pelkästään automaattiasetuksilla,…

  • Mekkosuunnittelija

      Perjantai-illan ompeluhaasteena oli ommella vaate, jossa on kovaa ja pehmeää. Lapsi halusi itselleen mekon, ja yhteisen kangasvalintamme jälkeen hän tarkkaan valitsi kankaaseen sopivat napit. Illan puolitoistatuntisen ompelun jälkeen tuloksena oli lapsellekin mieluisa mekko, jonka heiluva helma innostaa hyppimään ja tanssimaan. Kaikki lapsen valitsemat napit päätyivät samaan nappilistaan. Siinä ne toimittavat virkaansa sulassa sovussa, ja…

  • Musta on musta

      Alunperin tänä viikonloppuna oli tarkoitus juhlia perheen pienimmäisen kaksivuotista elämää. Lopulta päädyimmekin pukeutumaan mustaan, ja jätimme hyvästit koko suvun vanhimmalle sateisessa säässä. Kaikesta huolimatta tunnelma oli rento ja jopa mukava. Toki hautajaisissa kaipuu on aina läsnä, mutta 102 vuotiseen elämään mahtui niin paljon hyvää, että sitä sietää jo hieman juhliakin. Hautajaisten myötä heräsi kysymykset…

  • Roosa-nauha huutokauppa

      Oma kahden kuukauden kangasostolakkoni ei ihan pitänyt. Aika viimeisillä metreillä (!) sorruin kuin sorruinkin, ja tämän lupaa teille hyvää. Tällä kertaa kuitenkin hieman pyörrän lupaustani, enkä järjestänytkään teille arvontaa. Sen sijaan päätin lahjoittaa arvottavan mekon huutokaupattavaksi, ja tuotto menee kokonaisuudessaan rintasyöpätutkimukseen Roosa-nauhan lahjoituskassaan. Huutokauppa järjestetään Facebookissa tämän viikon perjantaina, eli 10.10 klo 10-20.00 välisenä…

  • Pipovaihto

          Näin syksyn kunniaksi päätimme tehdä ystäväni kanssa pipovaihdon. Minä ompelin kaksi pipoa, ja meidän lapsemme saivat kaksi todella hienoa tupsupipoa. Surautin jo aiemmin syksyllä myös parit pipot lasten serkkupojalle Aarrekidin kankaista. Omat pipovarastomme ovatkin siis nyt kunnossa. Ompelulistalla on vielä tumppuja vanhoista villapaidoista, mutta siitä lisää myöhemmin.    

  • Hukkamekot

      Joskus ihan vain kangashimoissaan sitä ilmeisesti tekee heräteostoksen, josta ei ole jälkikäteen mitään muistikuvaa. En muista tehneeni ostosta viime joulukuussa, mutta niin vain sekin kangas saapui postiluukkuuni syyskuun alkupäivinä. Kun olin alkujärkytyksestä selvinnyt, tajusin että suunnitelmat ja varsinkin lapset ovat kasvaneet sitten joulukuun kangastarpeiden. Enää ei vajaa metrin pala riitä juuri mihinkään, mutta nyt…

Selasit loppuun!

Selasit loppuun!