Vielä maanantaina se oli musta täyspitkä mekko. Olin ommellut sen kuusi vuotta sitten miehen väitöstilaisuuden karonkkaan, jonka jälkeen se sai roikkua kaapissa ihan käyttämättömänä. Pitkiä juhlapukuja kun ei juuri tarvitse käyttää, lyhyemmille sen sijaan olisi tarvetta hieman useammin. Sain kunnian osallistua Suomen ensimmäiseen Blog Awards Finland gaalaan perjantaina. Myönnän, että jännitys oli valtava,…
Lihaton lokakuu on taas ovella. Meille tämä lokakuu tulee olemaan samanlainen kuukausi kuin muutkin, ja kaupasta ostetaan kaksi kinkku- ja metwurstipakettia kuukauden aikana. Rasiallinen luomumunia ja jonkin verran kalaa. Kauramaitoa, soijakermaa, kaurajugurtteja, Lidlin kreikkalaista jugurttia ja tavallista oltermannia. Jos oikein villiinnytään, niin jotain vähän kalliimpaa rasvaista juustoa viikonlopun kunniaksi. Jauhelihaa ei kuitenkaan, ei…
Istuin eilen taas uuden kampaajan tuolissa jännittyneenä. En ole vielä 33 ikävuoteni aikana löytänyt sitä oikeaa, juuri minulle sopivaa kampaajaa. Olen kyllä kokeillut ystäviä ja tuntemattomia, leikannut itse ja antanut vain kasvaa liian pitkäksi. Olen yrittänyt pärjätä luonnonmukaisilla hoitokeinoilla ja mahdollisimman pitkillä pesuväleillä. Olen ajanut kaikki pois ja antanut tuulen vihmoa kaljua päätäni. Olen…
Olin menneellä viikolla flunssaisten lasten kanssa kotona ja päätin kaivaa kangassilppujani lasten iloksi. Iloa siitä syntyikin, lapset halusivat tehdä prinsessat. Isompi osaa jo leikata ja liimata itse, pienempää hieman avustin. Olen vienyt pariinkin otteeseen isoimpia tilkkujani päiväkotiin. Määrärahat ovat kaikilla tiukilla ja hyvälaatuiset kankaat tulevat heillä kuulemma aina käyttöön. Ihan pienimpiäkään tilkkuja…
Minulla on lauantaisukat. Kymmenen vuoden tauon jälkeen tartuin härkää sarvista ja lähdin neulomaan kirjoneuletta. Tiina Kaarelan Puikkomaisterin Sukkakirja sai innostuksen nousemaan uusiin lukemiin, ja Lankasatamasta saadut Austermann Steppin ohuet ja niin aivan ihanan pehmeät langat taas houkuttelivat neulomaan ihan kunnolla. Istun lauantaiaamuisin muskarin aulassa puolitoistatuntia lasten laulaessa muskareissaan. Edes kahvilat eivät ole auki…
Olen tottunut syömään ruusukaalia vain joulupöydässä. Perunalaatikkoa, keitettyjä ruusukaaleja ja suolaista itse tehtyä sienisalaattia. Ne kuuluvat jouluun, ja tästä johtuen ruusukaalit eivät ole kuuluneet ruokavaliooni muina aikoina. Onneksi kaupassa silmään osui nyt niin tuoreet ruusukaalit, että ne houkuttelivat pelkällä tuoreudellaan. Ja kotimaisuudellaan. Jouluna herkku kun on usein ulkolaista tai pakastettua. Ajattelin tehdä ruusukaalille…
Huomasin innostuneena (ja vähän kauhistuneena) miten Isosiskon hiukset ovat jo tuplasti paksummat kuin minun ja PikkuSiskon hiukset yhteensä. Niitä tarvitsee joka aamua harjata, letittää, sitoa ja pinnittää. Koska omaan itse vauvan pehmoiset ja mitättömät hiukset, en ole kokenut tarvetta edes opetella letittämään. Siskoni kun hoiti aikoinaan sen. Pienet omiin hiuksiini tarkoitetut pompulat eivät enää riittäneet…
Itsenäisenä bloggaajana en ole päässyt koskaan suureen blogigaalaan, joten hämmästykseni vaihtui suureen innostukseen kun sain sähköpostiini kutsun ensimmäiseen Blog Awards gaalaan. Kun sain vielä miehen kanssa sovittua ettei häntä haittaa hääpäivämme vietto jonain toisena viikonloppuna, pääsin vihdoin siihen pahimpaan kriisiin. Mitä ihmettä sinne pitäisi laittaa päälle? Olen saanut kuitenkin kutsun bloggaajana, juuri tällaisena…
Selasit loppuun!
Selasit loppuun!
Ostoskori on tyhjä.
