Nyt kun paketteja on revitty auki, voinen paljastaa ainakin joitain lahjaompeluksia. Ensimmäisenä nämä paidat, joita lähti monellekin lapselle. Erityisesti karhuneulos oli ehdoton suosikkini, ja laadultaankin se oli erittäin hyvää. Vieläpä kotimaista, ja luomua! Toivottavasti nämä olivat sopivia lahjojen saajille. Tänään sitten vaan löhötään. Ja syödään ja löhötään. Ja syödään vähän lisää.
Olen ihastunut murrettuun keltaiseen. Noshin raita oli ollut kangaskaapissa jo jonkin aikaa odottamassa inspiraatiota, ja kun lähes samaan sävyyn ilmestyi salmiakkia, oli nämä toki yhdistettävä. Omaan tunikaani kokeilin kaavoittaa vesiputouspääntietä. Tämä onnistui ihan mukavasti ottaen huomioon, että leikkasin suoraan kankaalle sommitellen. Silti tästä tunikasta on tullut suuri suosikkini. Leggingsit tein omalla vanhalla kaavallani. Mitä…
Normaalisti kaikkiin juhliin minulla on joku pakkomielle tehdä tytöille mätsäävät mekot. Tällä kertaa yritin pitää näppini kurissa, ja tehdä mekot hieman erilaisemmiksi. Kuten sanottua, lähti minulla vähän lapasesta uusien kankaiden suhteen. Toki tarvitsin jotain joulun mekkoihin, ja vähän jotain myös joululahjoihin. Huomaamattani innostuin kuitenkin paksuista neuloksista, ja varsinkin Murun ja Vanja Sean luomuneulokset…
Onneksi olin syksyllä pari kuukautta kankaattomana, sillä nyt on suoraan sanottuna lähtenyt aivan lapasesta. Ensin oli ne Käsityömessut, sen jälkeen intouduin neuloksista ja pian huomasin kantavani kotiin kankaita enemmän kuin puoleen vuoteen yhteensä. Onneksi inspiraatio on säilynyt yhtä hyvänä myös ompelun saralla, ja paljon on nyt ommeltukin. Osa menee lahjaksi ja niistä myöhemmin, mutta omat…
Vietin eilen kokonaisen päivän Suomen Kädentaidot- messuilla. Minulla oli niistä parin vuoden tauko, ja siinä ajassa messut olivat tuplanneet näyttäilleasettajien määrän, ja olipa yksi hallikin rakennettu lisää. Parasta oli kuitenkin se, että vihdoin myös meitä ompelijoita oli muistettu tarjonnassa. Nyt jos koskaan pystyin sanomaan, että näiltä messuilta sai kaikille jotakin. Harvoin enää ostan mitään…
Saimme eilen mieheni kanssa yllättävän treffihetken. Sijoitimme ylimääräisen yhteisen ajan tukemalla suomalaista elokuvateollisuutta, ja nautimme Mielensäpahoittajan hyvästä seurasta. En ole kyseistä kirjaa lukenut, mutta elokuva teki kyllä vaikutuksen. Lopputekstejä lukiessa tajusin todellisuuden. Jos olisin tehnyt hieman eri valintoja kymmenisen vuotta sitten, voisi minunkin nimeni näkyä valkokankaalla kymmenien muiden nimien joukossa. Glamourin sijaan vietin…
Kirpputorilla vaatteiden myymisen (meni muuten hyvin kaupaksi) lisäksi tähän sunnuntaihin kuului oleellisesti naapurin lapsen syntymäpäiväjuhlat. Niitä oli odotettu, ja niistä oli puhuttu. IsoSisko oli myöskin vaatinut minua tekemään ystävälleen lahjaksi mekon. Tarkalleen ottaen hän olisi halunnut sinisen kukkamekon, mutta sekä sinisen että kukkakankaan puutteessa hän valitsi kangakaapistani jotain ihan muuta. Napit hän valitsi lopulta…
Selätin vihdoin parisen viikkoa jatkuneen ompelujumini. Lapset kaipasivat kaappeihinsa paitoja, sekä vyötäröltä puristamattomia leggingsejä. Minä kaivoin kaapista Aarrekidin luomukankaat jotka ostin alennuksesta juhannuksen tienoilla, ja leikkasin kummallekin lapselle sopivat setit. Kun kangas on Aarrekid tyyliinsä joustamatonta singleä, oli minulla hieman taas ongelmia etten tee liian tiukkaa pääntietä. Parin yrityksen jälkeen taisi ehkä suunnilleen…
Selasit loppuun!
Selasit loppuun!
Ostoskori on tyhjä.
