Itsenäisenä bloggaajana en ole päässyt koskaan suureen blogigaalaan, joten hämmästykseni vaihtui suureen innostukseen kun sain sähköpostiini kutsun ensimmäiseen Blog Awards gaalaan. Kun sain vielä miehen kanssa sovittua ettei häntä haittaa hääpäivämme vietto jonain toisena viikonloppuna, pääsin vihdoin siihen pahimpaan kriisiin. Mitä ihmettä sinne pitäisi laittaa päälle? Olen saanut kuitenkin kutsun bloggaajana, juuri tällaisena…
Ompelin kesän viimeisinä lämpiminä päivinä itselleni vielä mekon. Samalla ompelulla sain IsoSiskolle myös paidan, ihan sellainen peruspaita jollaista taidetaan tarvita seuraavan kerran ensi kesänä. Mutta jossa on roiskeet kuitenkin jo valmiina. Roiskeita saisi toki itsekin räiskittyä. Kangasväriä vähän laimenettuna, ja hyvin suojattu kylpyhuone. Tämä on kuitenkin valmista printtiä Käpyseltä, kun välillä näköjään iskee…
Pari viikkoa sitten ompelin itselleni ja IsoSiskolle hellemekot. Hellettähän tässä on pitänyt, mutta onneksi on neuleita joiden kanssa mekkoja voi pitää näillä sateisillakin keleillä. Näemmä on päiviä jolloin kaavoittamiseni ei mene aina ihan putkeen. Verson puodin kangasta oli kahteen mekkoon kyllä, mutta omassa mekossa olisi ollut muokkaamisen varaa enemmänkin. Nyt se tuntuu raskausmekolta,…
Vaatekaappini tärkein aihe lienee ekologisuus ja eettisyys. Kun vaatteet ompelee itse luomukankaista tai kierrättäen, tietää tarkalleen mitä päällensä pukee joka päivä. En ole kaivannut vaatekauppoja muutoin kuin juoksuvaatteiden osalta, ja niistä jokaisesta tunnen painavaa omatuntoa ja mietin voisinko ommella sellaisia itsekin. Erittäin pitkästä aikaa kävimme lasten kanssa kuitenkin tavallisessa vaatekaupassa. Huomasin että lapseni…
Kirpputorit pursuavat farkkuja. Niiden arvo on lähes nollissa, sillä tarjontaa on paljon ja ihmiset tuntuvat ostavan uusia heti kun jonnekin tulee reikä. Ja niitähän tulee, kun muotina on myydä valmiiksi kulutettuja malleja. Peräti jopa reikäisiä housuja. Eniten ihmettelin tämän kevään uutta muotia, reikäisiä farkkushortseja suoraan kaupan hyllystä. Ymmärtäisin jos myytäisiin kierrätysfarkkuja, mutta valitettavasti ne taitavat…
Puolen vuoden ajan tänne blogiin on ilmestynyt näin viikonloppuisin jonkinlainen vinkki kuinka kierrättää oman kodin tekstiilijätteet. Tämä koskee niin sisustustavaraa, kankaita kuin sitä ompelujätettäkin. Tällä viikolla palasin innostukseni alkulähteille, eli farkkuihin. Tarvitsin hieman tyylilleni uskottavampaa reppua ihan arkiseen käyttöön, ja haasteelle uskollisena myös kaikkien tarvikkeiden tuli löytyä omista kaapeista. Haastavinta kierrätysmateriaalien käytössä on aina…
Joku allekirjoittanut on käynyt tyhjentämässä miehen rikkinäiset t-paidat omiin projekteihinsa ja pikkuhiljaa olen saanut palautetta kuinka sinne kaappiin voisi ommella jotain uuttakin. Sopivasti olin ostanut kasan uusia kankaita Noshilta, ja suurin osa kelpasi myös insinöörin värittömään kaappiin. Siispää raitaa vähän eri väreissä. En omista tasosaumuria jolla saisi ommeltua kanttaukset yhdellä ompeleella. Siispä tähän…
Haaveilin vielä viikko sitten uudesta kesämekosta. Sellaisesta jolla voi käydä ylioppilasjuhlissa, ja sellaisesta joka sopii myös työpaikalle. Tai torille, rannalle, Marttaretkelle tai kirpparikierrokselle kuumana kesäpäivänä. Joskus ilman helyjä ja juhlavina hetkinä mummon aarteiden kanssa. Siis sellainen täydellinen kesämekko. Minä ompelin siis sellaisen. Keltaisen, ryppyisen, alle mahtuu maha tai ilman, rusketusraidat tai vaalea iho….
Selasit loppuun!
Selasit loppuun!
Ostoskori on tyhjä.
