Aina syntymäpäivien kohdalla mietin ketä tässä tulisikaan eniten lahjoa. Sitä lasta joka on kasvanut hyvällä ruualla, lämmöllä ja juoksuaskeleilla. Vai meitä vanhempia, jotka ovat jaksaneet nukuttaa, nousta keskellä yötä, herätä ennen kellon soittoa ja pyyhkiä pyllyä kesken hienon ravintolalounaan. Lahjat suon toki mielelläni aina lapselle, mutta sen palan kakkua nostan aina itselleni hyvästä…
Minä halusin neliönmallisen peiton sukuun syntyneelle vauvalle, mutta ajattelin etteivät hermoni riitä jokaiseen viiteenkymmeneen värin vaihtoon ja vielä peiton kokoamiseen. Tämän vuoksi päätin virkata vain yhden ison neliön, joka toimisi vauvan peittona. Aloitin virkkaamaan rouheasta kotimaisesta Tukuwool villasta, ja kuvittelin kolmen kerän riittävän kyllä peittoon. Lopulta tähän riitti noin 4-5 kerää, eli noin 250g villaa….
Päätin hieman siivota kaappejani ja samalla kiittää myös teitä. Olen hämmästyneenä ja mahdottoman ilahtuneena seurannut miten Mehukekkerit on saanut uusia innokkaita seuraajia, ja parasta on toki myös se että te ihanat vanhatkin lukijat olette pysyneet yhä mukana, toiset jopa todella pitkään vanhan blogin ajoilta. Kiitos siis teille! Kierrätys on ollut blogin teemana alusta…
Olen alkanut nauttimaan sarjatyöstä. Kun kerran aloitan leikkaamaan kankaita, leikkaan kunnon setit sitten samaan aikaan. Samoja materiaaleja, värejä ja aina kankaat niin vain loppuun kuin mahdollista. Kun ompelee saman värisiä materiaaleja kerralla, ei tarvitse vaihtaa lankojakaan. Saa vaan surruutella, silittää ja surruuttaa vielä lisää. Lisätä ehkä tasku toiseen, rypytys seuraavaan. Antaa vain mennä ja…
Olemme työkaverini kanssa hytisseet ja palelleet lähes koko syksyn. Vanha tehdashalli lämpenee hitaasti, ja työhuone vielä hitaammin jos ei älyä sulkea työhuoneen ja hallin välistä ovea. Tosin vaikka ovi olisi suljettu, vetää ikkunoista silti. Ja jokainen tietää miten tuskaista toimistotyö voi olla kohmeisilla sormilla. Joulun tienoilla pääsin vihdoin kuitenkin itse asiaan, ja neuloin…
Lasten synnyttyä annoimme kahtena ensimmäisenä vuonna kirjat lasten kuvilla varustettuina. Viime vuonna en osannut karsia siitä 20 000 kuvan määrästä niitä suosikkejani kirjaan asti, joten hieman oikaisin ja tein kalenterit. Se oli niin hyvä idea, joten toteutimme saman myös tänä vuonna. Eli suomeksi sanottuna olin vain liian laiska keksimään uutta ideaa. Tällä kertaa…
Jossain lokakuun flunssaputken jälkeen unohdin pukea lenkkikengät aamuisin jalkaan. Pyörällä pääsi töihin nopeammin kun ei ollut luntakaan. Enkä totisestikaan jaksanut herätä yhtään aiemmin kuin oli pakko, joten joululoman alkaessa tajusin juoksukenkieni pölyttyneen eteisen nurkassa lähes koko syksyn. Kaivoin esiin joulusuklaat, piparit, salmiakit, vihreät kuulat ja vielä vähän kinuskia ja puolukoita. Kyllähän se jouluruokakin…
Instagramin kautta seuraajat saattanevat muistaa kuvan, jossa aloitin neulomaan lapselle kasarityyppistä vinoraitapipoa. Kieltämättä siitä oli tulossa todella hieno, mutta valitettavasti silmukkamäärät eivät ihan kohdanneet venymättömän kirjoneuleen kanssa, joten jouduin purkamaan ja neuloin lopulta tavallisen raitapipon. Näiden kaikkien lanka on Hjertegarnin merinovilla-puuvillasekoitetta, ja langat ostin Lankamaailmasta. En osannut päättää mitä väriä haluan, joten ostin…
Selasit loppuun!
Selasit loppuun!
Ostoskori on tyhjä.
