Marttojen tämän vuoden mottona on “Elämä on parasta itse tehtynä”. Ja niinhän se on, eikös vaan? – PikkuSiskon ensimmäisiä sanoja oli “itte”. Sitä hoetaan yhä koko ajan, ilman taukoja. Haluaa pukea itte, haluaa riisua itte. Haluaa viedä roskat, haluaa pelata liian vaikean palapelin ja kävellä päiväkodista kotiin. Ihan itte. Niin…
Paahteisen heinäkuun jälkeen sade piristää enemmän kuin olisin koskaan kesäkuussa osannut toivoakaan. Pieni tuulahdus sai minut rentoutumaan viikonloppuna juuri sen verran, että päiväkodin flunssa-aalto iski myös allekirjoittaneeseen. Viime viikolla esiin kaivetut lenkkikengät joutuvat lepäämään siis ainakin alkuviikon. Kissat ovat taas vuoden vanhempia, ja isompi lapsikin kasvoi huimasti siirryttyään tamperelaisen ärränsä kanssa isojen lasten ryhmään…
Sunnuntai-iltana tajusin lasten lähtevän seuraavana aamuna päiväkotiin kesän aikana ommelluissa vaatteissa. Vuosi sitten merkityt vaatteet on jo käytännössä kaikki vaihdettu uusiin, ja vuosi sitten hankitut tarrat loppuivat jo kuukauden käytön jälkeen. Päätin keksiä sen apteekin teipin rinnalle jotain muuta, jotain vielä helpompaa. Kaivoin kaapista vanhan Lidlistä ostetun leimasimen (maksoi noin 5€). Hieman säätöä kirjaimien…
Helle on ollut jopa nautinnollista. En valita ollenkaan, eivätkä lapsetkaan. Pyöräilyä, uimista, kirpputoreja, eväitä kesken retken ja päiväunien unohtamisia. Kesälomalla saa tehdä mitä vaan. Lapset pysyvät valkoisina oikeilla aurinkorasvoilla, ja pienemmän ruokavaliosta puuttuu enää vain yksi ruoka-aine. Vaipatkin saadaan kohta myydä ihan kokonaan pois, ja iho on silti valkoinen. Minä olen tarttunut valkoiseen maaliin ja…
Olemme ottaneet perinteeksi vierailla mansikkatilalla kerran kesässä. Laiskoina pienten lasten vanhempina on kuitenkin näppärämpää poimia se iso viiden kilon laatikko kylmäaltaasta lasten pomppiessa pomppulinnassa, kuin lähteä ihan oikeasti pellolle poimimaan ne mansikat. Tänä vuonna sorruimme muihinkin herkkuihin, ja osa mansikoista katosi parempiin suihin ennen pakastusoperaatiota. Huomisen jälkeen minäkin aion röhnöttää omalla terassillamme miettimättä mitään työasioita….
Saman aikaan kun sisäinen minäni hehkuttaa lasten siirtymistä pois syöttötuolista, on mies saanut vastata kiusallisiin tiedusteluihin naapurin mummon kanssa. “Kyllä meille riittää kaksi lasta” ei kelvannut perusteluiksi, kun mummo inttää selkeästi näkevänsä tämän rouvan mahassa jo perheen kolmannen lapsen. Ei ole tainnut kurkkudieettini vielä auttaa, ja seisomatyön vaihtuminen istumatyöksi taitaa siis näkyä jo naapurinkin mielestä….
Kesän myötä blogi ei ole jäämässä kesätauolle, ei sentään. Meitä voi kuitenkin seurata myös Instagramissa. Siellä on koko vuoden ollut haasteenani julkaista yksi kuva päivässä, eli joka päivä on luvassa vähintään yksi kuva arjestamme ja elämästämme. Instagramista löytyy siis toki nimellä @mehukekkerit. Mikäli olet blogin seuraaja facebookissa, tarkastathan että saat julkaisut oikein. Mikäli blogijulkaisut ja…
Muulla perheellä alkoi aamulla loma. Minä palkitsin itseni rankan työviikon jälkeen Neiti Hirrestä ommellulla mekolla ja kupillisella teetä. Mietin tarvitseeko tänään mekon alle enää leggingsejä, vai onko nyt jo kesä. Annan riippumaton lapsille ja miehelle, juon teeni loppuun ja käyn ehkä hieman kirpputorilla. Lomaa odottaessa sain käskyn pitää syksyllä viikon syysloman. Kun vuoden aikana ei…
Selasit loppuun!
Selasit loppuun!
Ostoskori on tyhjä.
