| | | | | |

Neulefestarit 2018

 

Olen huomannut, että kesäviikonloppuihin on hyvä saada perinteitä. Tällä kertaa päätin tehdä Jyväskylän Neulefestareista oman kesäni perinteen, joten suuntasin taas reppuni kanssa lauantaiaamuna Keski-Suomeen. Kätevintä näissä festareissa on vielä se, että lapset pääsevät samalla reissulla sukuloimaan. Win-win!

Tällä kertaa lähdin festareille ilman suurempia suunnitelmia. Mietin kyllä pariakin eri kurssia, ja varsinkin Laine Magazinen kuvauskurssi tai Johanna Ärjen neulesuunnittelukurssi kiinnostivat, mutta omiin aikatauluihin nähden ne sattuivat hitusen väärille päiville. Sen sijaan inventoin lankani ja puikkoni ennen festareita, ja määrittelin itselleni jopa pienimuotoisen budjetin. Niillä pärjäsinkin vallan mainiosti, sekä toki tuttujen ihmisten seuralla, rupattelulla uusien tuttavuuksien kanssa ja kuuntelemalla festareiden menoa ja innostusta.

Tänäkin vuonna yritimme Hupsistarallaa Terhin kanssa bongailla vuoden hittiä. Siinä missä viime vuonna suurimmat uutuudet ja hitit olivat sukkalankut ja lankakakkurat, oli tänä vuonna myyjien tuomia uutuuksia suomenlampaanvillan värjäys, Donegal-langat eri värjääjillä, sekä erilaiset pienet tilpehöörit. Lauantain pisimmät jonot taisivat kuitenkin olla yhteiskuvajono Stephen Westin kanssa ja Kässäkerho pom pomin Suoma singlet. Mutta löytyipä Petrico Yarnsilta jopa tarrojakin, ja itse festareilta myynnissä myös feikkitatuointeja.

Instagramin mukaan yksi suurin hitti oli myös tekstilliset kangaskassit. Itse onnistuin nuo missaamaan, mutta mainioita kasseja näyttää löytyvän yhä #jyvaskylaknitfestival tunnisteen alta. Ulkomaisia myyjiä oli jälleen kerran ilahduttavasti paikalla, ja yksi uusimmista tuttavuuksista monellekin tuntui olevan unelmaisen pehmeä Walcot Yarns.

 

 

Tänä vuonna oli tarjolla paljon erilaista tapahtumaa. Kurssien ja markkinapaikan lisäksi perjantaina oli Laine Magazinen risteily, ja lauantai-ilta tuntui sujuneen monelta vallan mainiosti festarialueella myöhään iltaan. Itse väsähdin kuitenkin lasten kanssa isäni luokse, enkä jaksanut enää illalla lähteä erikseen illan viettoon. Olisi kyllä pitänyt, ja se jäikin ainoaksi asiaksi hieman harmittamaan.

 

No entä ne ostokset sitten?

Kuten sanoin, tänä vuonna minulla oli jopa budjetti, ja taisin pysyä siinä aika hyvin. Minulla on myös jo päässä valmiina seuraavia neulesuunnitelmia, joten lähinnä etsin lankaa niihin, enkä sinänsä mitään uusia inspiraatioita langan muodossa. Yhden heräteostoksenkin kyllä tein, sillä niitäkin tarvitaan.

Kässäkerho pom pomilta ostin lisää Donegal Tweedia, Handulta pienen vyyhdin merinovillaa, sekä Titityystä uusia silmukkamerkkejä ja yhden vajaan vyyhdin Tukuwoolia. Lisäksi ostin uusia sävyjä Sandness Garnin Merinoullia, festareiden käsityöpussukan ja vielä tänään kävin ostamassa yhden vyyhdin Hedgehog Fibersia.

Hyvät festarit siis takana, ja tästä todella nousee yksi kesän perinteistä. Aivan mahtava sellainen, ja ensi vuonna aion ottaa kyllä vielä pidemmän kaavan kautta!

 

Samankaltaiset artikkelit

5 Kommenttia

  1. Samanlaiset tunnelmat oli perjantaina ensikertalaisella. Ensi vuonna uudestaan.

  2. Kiitos tästä festaripostauksesta ja kuvista. Instakuvia katsellessa tuli tunne, että ens kesänä on ihan pakko lähteä festareille. Toissa kesänä oli ekoilla ja ilmeisesti nämä paranvat vuosi vuodelta.

  3. Sinun neuletakkiohjeen innoittamana ostin minäkin POmPomin Donegal-lankaa. Ja siellä näytti olevan takkikin “livenä”.

    1. Hei Marjatta, mukava kuulla että neuleohje innosti sinua neulomaan! Ja kyllä, takki oli näytillä lauantaina, ja kuulemma sitä oli käytykin hiplailemassa siellä jonkin verran 🙂

Vastaa käyttäjälle Veera Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *