Käsityöt ja kuntavaalit, miten edistää käsitöitä politiikan kautta?

Keväällä 2021 käydään taas kuntavaalit. Äkkiseltään voisi päätellä, etteivät vaalit liity mitenkään käsitöihin, mutta uskallan olla tästä hieman eri mieltä. Kuntavaaleissa päätetään nimittäin valtuustojen, ja samalla myös lautakuntien sekä muiden kaupungin sisäisten toimielimien kokoonpanosta. Voimme kaikki olla itse vaikuttamassa siihen, millaisia päätöksiä tehdään siis seuraavan neljän vuoden aikana, myös siis käsitöihin liittyen.

Käsitöistä päätetään sekä valtakunnallisella, että myös kuntatasolla. Puhuin asiasta viime viikolla Käsityökekkerit IG-stooreissa, ja se herättikin loistavaa keskustelua. Samalla myös omat ajatukseni täsmentyivät. Eli tässä artikkelissa kerron, kuinka käsitöistä kiinnostunut voi vaikuttaa omassa kunnassaan, ja mitä taas käsitöistä kiinnostuneen tulisi ottaa huomioon äänestäessään kuntavaaleissa.

Ehdokashankinta on nyt menossa, ja vielä ehtii siis ehdokkaaksi maaliskuun alkuun asti!

Käsityöopetuksen resurssit

Opetusta ohjaa Suomessa valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Eli sisällöt päätetään valtakunnallisella tasolla, mutta kuntakohtaisesti päätetään opetussuunnitelman noudattamisesta, resursseista, tiloista, tarvikkeista ja opettajien täydennyskoulutuksesta.

Eli kuinka paljon kunnassa huomioidaan esim uusissa investoinneissa käsityöluokat? Huomioidaanko uusissa koulurakennuksissa laadukkaat ompelukoneet, teknisen käsityön luokat, sekä annetaanko määrärahoja tarpeeksi laadukkaisiin käsityötarvikkeisiin? Osa näistä on viranhaltioiden päätöksiä, mutta osa saattaa tulla myös poliitikkojen keskusteluihin.

Yksi erittäin paljon opetusta koskeva kysymys on myös, saavatko opettajat tukea koulutuksen avulla alan muuttumiseen? Nämä kaikki päätetään kunnissa, ja tarkemmin vielä yleensä sivistyslautakunnissa. Valtuusto päättää tosin isolla tasolla lautakuntien määrärahat, joten valtuuston päätöksillä on myös merkitystä.

Käsityöluokkien hyödyntäminen iltaisin harrastustoiminnassa

Kunnissa päätetään paljon myös harrastustoiminnan mahdollistamisesta. Usein koulujen ja päiväkotien liikuntasalit on saatu iltaisin kuntalaisten harrastustoimintaan, mutta miten on käsityöluokkien laita?

Paljon puhutaan resurssiviisaudesta, jolla tarkoitetaan myös tilojen järkevää käyttöä ja monipuolista hyödyntämistä kaikkiin kellonaikoihin. Eli kun monessa kaupungissa on saatu liikuntasalit iltakäyttöön, niin voisiko myös käsityötilat saada yhdistysten ja erilaisten käsityöpiirien käyttöön?

Kuulin, että näin on tehty ainakin Helsingissä, ja se on ollut paljon puheissa meillä Hämeenlinnassakin. Usein syynä on kuitenkin ihan käytännön ongelmat, kuten tilojen avaimen hallinta, vuokrat ja varaamiset. Rehtoreiden aika ei tähän riitä, joten olisi hienoa jos kunnissa ja kaupungeissa saataisiin kehitettyä tilojen käyttöön muita järjestelmiä ja toimia. Sillä käsityöluokat olisi oivallista saada kaikkien kuntalaisten käyttöön!

Käsityön opettaminen kansalaisopistoissa

Kunnissa ja kaupungeissa päätetään myös vapaan sivistystyön rahoittamisesta. Osa rahoituksesta tulee toki valtiolta, mutta myös kunnat avustavat kansalaisopistojen kurssitoimintaa. Tällä avustuksella voidaankin usein taata opetus myös pienemmissä kunnissa ja pitäjissä, sekä erilaisten käsityökurssien laaja toiminta.

Olen itsekin opettanut välillä opiston kursseilla, ja ne ovat matalan kynnyksen kursseja. Usein työttömät ja opiskelijat saavat kursseille alennuksia, ja niitä järjestetään lähellä asukkaita. Kuntavaaleissa vaikutetaan siis myös oman kunnan käsityökurssien tarjontaan, ainakin välillisesti.

Käsityöharrastus koulutoiminnan jälkeen

Valtion taholla on nyt alkanut lasten ja nuorten Harrastuksen Suomen malli, jonka tarkoituksena on taata kaikille lapsille harrastus ihan lähellä. Tähän on kunnat osallistumassa aiemmin tai myöhemmin, ja kunnasta riippuen harrastustoiminta alkaa jopa tänä keväänä. Voisiko lapsille ja nuorille olla tarjolla tässä toiminnassa myös käsityöharrastusta?

Kirjastot osana käsityökulttuuria

Yksi iso osa kunnan toimintaa on toki kirjastot. Kukapa meistä ei olisi joskus lainannut käsityökirjoja kirjastosta? Kunnat siis myöntävät itse rahoituksen kirjastoilleen, sekä päättävät lähikirjastoista, kirjastoautoista ja esim kirjastojen peruskorjauksista.

Riippuen kirjastojen työntekijöiden innokkuudesta, sivistyslautakunnan tahdosta ja valtuuston myöntämästä rahoituksesta, voisi myös kirjastoihin saada ompelukoneita ja saumureita kaikkien saataville. Parhaimmillaan koneita voisi myös lainata, jolloin monella olisi mahdollisuus ompeluun, ilman että tarvitsee hankkia omaa ompelukonetta.

Meillä Hämeenlinnassa oli juuri pääkirjaston peruskorjaus, ja sain olla mukana sivistyslautakunnan jäsenenä kuulemassa vaiheita peruskorjauksen suunnittelusta, sekä seurata mukana sivussa sen valmistumiseen asti. Eräässä vaiheessa pohdittiin erilaisia uusia hankintoja kirjastoon, ja itse ehdotin toki uusia ompelukoneita. Tämä ei valitettavasti silloin saanut vastakaikua, sillä se olisi tarvinnut koulutusta myös henkilökunnalle. Mutta isoissa kaupungeissa on ompelukoneita myös kirjastoissa, ja itsekin aion muistuttaa niiden tarpeellisuudesta vielä nyt peruskorjauksen jälkeenkin.

Yksin ei siis välttäämättä saa aikaan nopeita muutoksia, vaan vaikuttaminen on usein todella pitkäjänteistä työtä.

Käsityöyrittäjyyden tukeminen

Monissa kunnissa tuetaan myös suoraan yrittäjyyttä. Tähän kannattaa pohtia mukaan myös käsityöyrittäjyys. Olisiko kunnalla tai kaupungilla tiloja, jotka sopisivat kokoamaan yhteen isomman joukon käsityöyrittäjiä, tai kuinka aloittelevien yrittäjien tuki tapahtuu? Saako aloitteleva yrittäjä kenties kaiken tuen samasta paikasta, vai onko asiat ripoteltu eri toimistoihin?

Usein yrittäjyyden yhteydessä puhutaan keskisuurista yrityksistä. Käsityöalalla on kuitenkin paljon yksinyrittäjiä matalalla palkkatasolla. Tämä voi heijastua myös varhaiskasvatukseen ja perheiden hyvinvointiin, joita tulee kunnissa ottaa huomioon.

Muita käsityöhön liittyviä aiheita kunnan tasolla

Kunnissa ja kaupungeissa päätetään siis paljon ihan meidän kaikkien yhteisiä asioita. Käsitöihin liittyy vahvasti myös kierrrätys, kierrätyskeskukset ja tekstiilien kierrättäminen. Näihin päästään yleensä parhaiten vaikuttamaan jätelautakunnissa, mutta toki valtuustoillakin on oma sananvaltansa.

Lisäksi käsityöläisille on tarvetta matkailussa, kulttuurissa, teatterissa ja monissa muissakin oman kunnan toimissa. Ainakaan vielä en ole törmännyt käsityöihmisten omaan vaalikoneeseen, mutta näitä kysymyksiä kannattaa esittää omille ehdokkailleen, ja kuulla miten he vaikuttaisivat sinun kunnassasi käsityöasioihin.

Kuntavaalit käydään siis 18.4 ja ehdokasasettelu loppuu maaliskuun alussa. Itse olen ehdokkaana Hämeenlinnassa Vihreässä puolueessa.