| | | | | | | |

Kuntien mahdollisuudet tekstiilienkierrätyksessä?

Olen jo jonkin aikaa miettinyt kunnan ja kaupunkien tehtäviä tekstiilien kierrättämisessa. Pikamuoti on yksi saastuttavimmista teollisuuden aloista, ja se saastuttaa jo nyt enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Silti kunnan näkökulmasta meillä tuntuu olevan aika vähän vaikutusvaltaa juuri tekstiilien kierrättämiseen.


Suurin haaste on itse kuluttajat, vaatteiden kierrätys, jatkojalostus ja koko vaatteen elinkaari. Toki myös kunnilla ja valtiolla on virastoja, joissa on käytössä myös työvaatteet. Näitä uudistetaan säännöllisesti, ja näiden kierrättämiseen, korjaamiseen ja laatuun toki voidaan aina vaikuttaa ostoilla. Sen sijaan kuluttajien ostokäyttäytymiseen kunnan on haastavampaa vaikuttaa.


Kaupunkien vastuut vaatteiden kierrättämisessä?

Ostojen lisäksi kaupungit ja kunnat voivatkin vaikuttaa vaatteen kierrättämiseen. Vai voivatko?

Tiedätkö itse, onko kaupunkisi jäteyhtiöllä aikeita alkaa kierrättämään tekstiilejä esim noin 10 vuoden sisällä? Polttaminen ei ole kierrättämistä, vaatteita ei nytkään saa viedä enää kaatopaikoille. Tällä hetkellä brittitutkimuksen mukaan jopa 73 % vaatteista päätyy nimenomaan kaatopaikoilla tai poltettavaksi, sen sijaan että niitä jatkojalostettaisiin tai kierrätettäisiin.

Tällä hetkellä asiaa tutkitaan Turussa. On suunniteltu jopa koko Suomen tekstiilijätteitä kierrättävää laitosta, joka siis voisi vastaanottaa tekstiilejä ympäri suomen. Aiemmin alaa on vaivannut sen vaatima käsityö. Tekstiilien materiaalit on jouduttu tarkastamaan pesulapuista, jos niitä edes on. Nyt siihenkin on kehitetty laite, joka tunnistaa materiaalit.

Miten kierrätettyjen kuitujen jatkojalostus voidaan toteuttaa, löytyykö alueelta siihen sopivia yrityksiä? Ja voisiko tekstiilejä hyödyntää jo paikallisesti, siten että vain vähän menisi oikeasti kierrätyslaitoksiin saakka?


Vaatteiden käyttöikä ja niiden korjaaminen

Kaikki lähtee siis kuluttajasta. Milloin on aika ostaa uutta, vai voisiko vanhaa korjata ja huoltaa ensin?

Tärkeintä olisi siis opastaa kuntalaiset huolehtimaan vaatteistaan, pitämään niitä pidempään ja korjaamaan vaatteitaan. Voit siis kysyä kuntasi strategiasta seuraavia kysymyksiä:

  • Onko meillä kouluissa tarpeeksi tarjolla kursseja vaatteiden huoltamiseen ja korjaamiseen, esim edes valinnaisten muodossa?
  • Kuinka voisimme tukea tekstiilijätettä ennaltaehkäiseviä pienyrittäjiä paremmin? Eli siis korjausompelijoita, suutareita ja muita tekstiilijätettä hyödyntäviä pienyrittäjiä? Voisimmeko luoda heille tilat, josta asiakas löytää läheltä tai samasta paikasta kaikki tähän liittyvän toiminnan?
  • Miten kaupunki kierrättää työntekijöiden työvaatteita, ja miten niitä huolletaan, annetaan ohjeita työntekijöille yms? Voisiko niitä kierrättää, muutenkin kuin polttamalla vaatteet, aina kun uusi “mallisto” tulee käyttöön?
  • Onko jotain muita tapoja, miten saada vaatteet, tekstiilit ja jalkineet osaksi tätä kokonaisvaltaista oppimispolkua?

Minä kysyin kaikki nämä meidän viranhaltijoiltamme. Täydellisiä vastauksia ei varmasti vielä ole, mutta myös me kuluttajat ja asukkaat voimme luoda painetta myös omaan kuntaan ja kaupunkiin.

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *