| |

Älä alistu!

 

IMG_1059

 

Pieni aktivisti on herännyt minussa kevään aikana monen vuoden hiljaiselon jälkeen. Omista ja muiden oikeuksista kiinni pitäminen antaa toivoa ja taistelutahtoa. Meitä ei voi syrjiä, viedä pois annettuja lupauksia ja varsinkaan lastemme tulevaisuudella ei saa leikkiä. Olen kauhistunut ajatuksesta päiväkotiryhmien kokojen kasvattamisesta, saati esikouluikäisten varhaiskasvatuksen siirtämisestä kerhotoiminnaksi.

 

Olen itse kokenut 90-luvun laman ollessani kouluiässä. Yhtäkkiä 14 oppilaan turvallinen luokka yhdistettiin rinnakkaisluokkaan, ja alakoulun opetukset saimme 35 oppilaan luokassa. Tuohon aikaan ei tunnettu kouluavustajia kuin erityisluokissa, ja lapsia nosteltiin seinälle kun ei ollut muutakaan tapaa saada riitoja selvitettyä yhden opettajan voimin. Kyllähän me kai selvisimme, jotenkin. Osa paremmin kuin toiset ja osa etsii omaa paikkaansa vieläkin. Jos vuonna -87 syntyneistä joka viides on käyttänyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai syönyt psyykelääkkeitä, ei luku varmaan ole kovin paljon parempi meillä jokunen vuotta vanhemmillakaan. Lama kun koskettaa juuri lapsiperheitä.

 

Kaksi Kättä tapahtuma ajaa lastemme asiaa. Säästöjen syyllä jo nyt ahtaisiin päiväkoteihin ängetään lisää lapsia liian vähäisen henkilökunnan iloksi. Kun jo edellisen laman jälkeen tutkijat totesivat ettei laman aikaan koulutuksesta tai perheistä säästö kannata, uusi hallitus on päättänyt tehdä saman virheen uudelleen. Kätevää.

 

On kuitenkin meistä itsestämme kiinni jäämmekö muiden alistettaviksi. Minä päätin vaihtaa työpaikan vessaitkut hyppynarujumppaan, päiväkodin tarjoamat onnettomat possukastikkeet kasvisruokaan ja twitter-linkityksen suoraan toimintaan. Tämä on ollut aktivistikevääni ja olen ylpeä siitä.

 

IMG_1203

 

Olen siis juuri liittynyt elämäni ensimmäistä kertaa puolueeseen. En siihen mitä sukuni kannattaa, vaan siihen minkä arvojen takana itse seison. On aika näyttää kannatukseni oppositiolle ja toivoa edes hieman parempaa huomista lapsillemme. Lupaan jo nyt pysyä rivijäsenenä, mutta haluan tukea omien arvojeni edistämistä pienellä rahalla vuodessa. On aika aktivoitua ja ryhtyä taistoon.

 

Minkä puolesta sinä taistelet?

Samankaltaiset artikkelit

2 Kommenttia

  1. Hyvä Veera! Ja muista, että rivistä voi astua myös eteen, jos (=kun) sitä vaaditaan!

  2. Hyvä Veera! Oikein hyvin sanottu. Kun itsekin -85 syntyneenä syön 4. jaksoa lääkkeitä (onneksi jo purku päällä) ja peilaan tunteitani juurikin siihen 90-luvun lamaan ja siihen miten kertyneet ongelmat vei isältä hengen ja äidiltä terveyden. Jospa sitä pikkuhiljaa itsekin pystyisi aktivoitumaan! 🙂

Vastaa käyttäjälle punainen sukulainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *