| | |

Aakkosista kolmeenkymmeneen

 

IMG_1652

IMG_1663

Isosisko on ollut tänä syksynä erityisen kiinnostunut aakkosista, numeroista, laskemisesta, lukemisesta ja kirjoittamisesta. Kun lapsen oma ikä on vielä alle neljä vuotta, olen välillä miettinyt mitä kaikkea pieneen päähän kannattaa edes opettaa. Tiedän miten tylsää ensimmäinen kouluvuosi voi olla, jos osaa jo ison osan luku- ja laskutaidoista ennen sinne menoaan. Kuitenkin kun näen lapsen oppivan innoissaan uutta, en voi oikein kieltääkään.

Tällä viikolla annoin periksi ja lainasimme kirjastosta vinon pinon Aapisia. Lapsi tunnistaa jo tuttujen nimet, ja onpa päiväkotikaverin nimikin luettu pesukoneen kyljestä muun kirjainsekamelskan seasta. Pikkuhiljaa päässä alkaa kehittyä jo tavuja, ja näkömuistin perusteella taitaa kehittyä tämän lapsen lukeminen. Sanat jotka ovat lähellä omaa tai pikkusiskon nimeä tulevat ensimmäisinä huomatuiksi, mutta kuten sanottua, osaa hän “lukea” jo myös päiväkotikavereidensakin nimiä ja pari muutakin sanaa.

Välillä aakkoset saavat olla pari päivää rauhassa, ja on enemmän laskemisen aika. Milloin lasketaan autoja pihasta, ja äidin ompeluksia tai nappeja. Harjoitellaan jo vähennystä ja lisäämistä arkisissa asioissa. Kaikki ovat tulleet lapsen omasta mielenkiinnosta, ja me yrittämme vain kannustaa arkisessa oppimisessa.

Eniten silti mietin sitä tylsyyttä. Kuinka oma ensimmäinen vuosi voi sujahtaa opettaessa muita, tai miten tylsältä tuntuu kun ei saakaan oppia siinä tahdissa mitä olisi itse ollut valmis oppimaan. Aion kuitenkin kannustaa lastani hänen mielenkiinnon kohteissaan. Vaikka kohta neljävuotta täyttävän lapsen ei tarvitsisi osata lukea, en aio sitä oppimisen iloa häneltä kieltää. Toivon että nykyajan opettajilla riittää tehtäviä monen tasoisille oppijoille.

 

 

Similar Posts

6 Comments

  1. Koulumaailma muuttuu sellaisella vauhdilla nyt että luulempa ettei tylsäksi käy vaikka jo osaakin lukea ja laskea, tosin onhan se hitusen kiinni opettajastakin miten nämä taitajat otetaan huomioon ja kuinka paljon pystytään eriyttämään ylöspäin

    1. On ihan hyvä että koulumaailma muuttuu. Ja ihan varmasti kaikki on nimenomaan siitä opettajasta kiinni, ja toisaalta myös siitä miten paljon ryhmästä muutkin osaavat jo lukea. Ja voihan se olla, että lapsen mielenkiinto ehtii laantua ennen kuin oppii nyt lukemaan. Mutta todella lähellä se viimeinen ahaa elämys on, sillä osaa kyllä tunnistaa jo kaikki kirjaimet.

  2. Meillä on ihan sama vaihe, Esikoinen nyt 3,5v. En ole itse ehtinyt stressata tuota koulun aloittamista, mutta hyvän pointin kyllä nostit esille. Tuli mieleen, että jos koulu ei tarpeeksi tarjoa virikkeitä ekaluokkalaiselle osaavalle, niin ehkä voisi itse ostaa tehtäväkirjoja tai lukukirjoja tms tunneilla tehtäväksi. Luulisi, että koululla ei olisi mitään sitä vastaan, mutta ei toki ole kokemusta niin en tiedä. Mutta kun lapsi on niin innoissaan, en halua kieltääkään. Imeköön ja opetelkoon nyt sen mitä haluaa, enempään en patista mutta intoa en myöskään tahdo nitistää. 🙂

    1. Nimenomaan, itsekään en halua latistaa tuota pienen lapsen intoa. Ja kun sitä intoa riittää nyt, niin oppikoot sen mitä haluaa oppia. Luin jostain että tässä iässä saattaa olla joku herkkyyskausi aakkosten ja numeroiden opetteluun, meillä selkeästi ainakin on 🙂

      1. Minäkin kyllä ehdottomasti tunnistan herkkyyskauden tuolla 3v 10kk tyttärellä. Hän on jo pitkään osannut tavuttaa sanat, mutta se taitaa olla vaan synnynnäisen rytmikorvan ansiota. Nyt tosiaan kiinnostaa kirjaimet ja omaa ja veljen nimeä tavaillaan innokkaasti. Samoin automatkoilla kylteistä huomioidaan kaikki “omalla kirjaimella” alkavat 🙂 En usko kuitenkaan, että meillä innostus kantaa lukemiseen asti vielä. Nuo kiinnostuksen kohteet kun tuntuu niin ripeästi vaihtuvan… Uskoisin kyllä että koulussa järjestävät muuta jos lukutaito jo löytyy, itse ainakaan en aio toppuutella mikäli innostus kantaa oppimiseen asti. Tuntuisi epäreilulta.

  3. Tyttöni taisi myöskin opetella neljävuotiaana aakkoset omalla muumitietokoneella. On nyt eskarissa ja lukee täysin, siis ihan nuorten osastolta yli 100 sivun kirjoja. Vielä tylsistymistä ei ole koska eskari on niin leikkipainotteinen. Mutta saa nähdä miten 1lk käy, nyt harjoittelee isosiskon kanssa kertolaskuja… Itse en opeta mutta en ala oppimista estämäänkään 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.