Puikkomaisterin pipokirja

Yhteistyössä Moreeni kustannus, kirja saatu arvostelukappaleena

 

Syksy on uusien neulekirjojen kulta-aikaa, ja inspiraatiota on tarjolla meille neulojille vuodesta toiseen. Perinteikkään syyskauden aloittaa jo perinteeksi muodostunut Puikkomaisteri, tällä kertaa Puikkomaisterin pipokirjallaan, jonka sain arvostelukappaleena kustantajalta. Kirja noudattaa Puikkomaisterin tyylikkään värikästä linjaa, ja onnistuu yllättämään jopa kokeneen bloggarinkin.

 

Pidän Puikkomaisterin omintakeisesta tyylistä. Hän paneutuu monikulttuurisen maailmaan enemmän kuin aiemmissa kirjoissaan, ja ohjeet ovat todella monipuolisia. Ensi selailulla en vielä osannut edes päättää mitä ohjetta lähden kokeilemaan ensin, sillä sekä raidat, uudet neulomistyylit ja patenttineule eivät päässeet mielessäni keskenään sopivaan järjestykseen.

 

 

 

Puikkomaisterin paras anti koko kirjasarjassa, on ollut kirjan alkusivut. Kun ensimmäisessä Puikkomaisterin Sukkakirjassa annettiin todella paljon vinkkejä erilaisiin appeihin neulemaailman ja teknologian yhdistämisessä, toisessa kirjassa paneuduttiin käsineiden mittoittamiseen. Tässä pipokirjassa sen sijaan päästään taas asiaan, eli monta hyvää koodia, joilla pääsee suoraan eri tekniikoiden video-ohjeisiin. Tämä on sitä nykyaikaa, ja modernia kirjojen ja tekniikan yhdistämistä. Kiitos!

 

Kirja tosiaan kattaa eri kulttuurit, päähinetyylit ja ohjeet näihin. Se tarjoaa Puikkomaisterin erikoista ja räväkkää tyyliä, sekä samalla myös uusia ideoita ja tapoja neuloa. Parin yön miettimisen jälkeen päädyin Handun lankojen kera aloittamaan Virpi-pipon, jossa on käytetty niin ylivedettyjä silmukoita, kuin myös erikoista Italialaista aloitustakin. Minua kiinnostaa myös päälaelta aloitettu pipo, johon taas löytyy vinkit Tikke-mallista. Se siis ehkä seuraavaksi, tai jopa sitä patenttineuletta.

 

Kiitos Puikkomaisteri jälleen uusista mahtavista inspiraatioista! Pipon edistymistä kannattaa muuten seurata Mehukekkerit instagramista 😉

 

Yhteistyössä Moreeni-kustannus