Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kaupungin politiikkaa kuntalaisen vinkkelistä

7.11.2015

IMG_8995

IMG_9021

 

Samalla kun pari päivää vierähti hallituksen sisäisiä taisteluja seuraten, kävin myös omaa taisteluani kaupungin päättäjien suhteen. Välillä kuulen sanottavan, ettei pienellä ihmisellä ole sanavaltaa suuriin poliittisiin keskusteluihin. Että turha sitä on mitään vastaan tapella, kun ei tavallista ihmistä kuunnella. Ollaan siis vaan hiljaa ja avaudutaan ehkä sosiaalisessa mediassa. Minä en kuitenkaan osannut olla hiljaa.

 

En olisi kyllä minäkään uskonut. Kaksi kuukautta sitten en vielä osannut lukea pöytäkirjoja, en tiennyt mitään lautakunnista, tilaajapäälliköistä tai muistioista. Olin kuitenkin rohkea, ja halusin että äänemme kuullaan. Se, että kaupunkiin on tehty uusia laajennuksia päiväkoteihin, ei tarkoita että vanhat hyvät pitäisi lakkauttaa kuulematta niiden käyttäjiä.

 

Olen siis ollut yhteydessä päättäjiin. Järjestimme asiasta keskustelutilaisuuden, jossa oli paikalla niin päiväkodin johtajistoa, lasten lautakunnan päättäjiä, meitä vanhempia kuin myös se asiasta ehdotuksen tehnyt tilaajapäällikkökin. Keskustelu oli erittäin asiallista ja minä opin paljon poliitikan alkujuurta. Vaikka ne meidän äänestämämme kuntapoliitikot tekevätkin viimeiset päätökset, on kaupungin virkamiehet ja naiset kuitenkin paljon suuremmassa vastuussa. He esittelevät ehdotukset päättäjille, ja käytännössä tekevät siis esityön päätöksistä. Mikäli joku ehdotus on suoraan sanottuna ääliömäinen, tulee kansalaisen osata lukea se esityslistasta oikeasta paikasta ja älähtää. Mutta kuinka moni älähtää?

 

IMG_9030

IMG_9003

 

Minä älähdin. Moni muukin älähti sen jälkeen kun sain pallon vierimään, ja ensimmäinen erävoitto saavutettiin jo saadessamme peräti viisi päättäjää keskustelmaan asiasta kanssamme. En ole vieläkään vakuuttunut sitä että vain isot yksiköt voivat säästää, varsinkaan jos lapset ovat niissä vielä isommissa ryhmissä. Päiväkotimme vuokra on tilaajapäällikön mielestä liian kallis, mutta vuokranantaja on kuitenkin kaupungin vuokratalosäätiö. Eli uusi tyhjä tila, ja vuokrarahat pois toisesta kaupungin budjetista. Liian paljon taskuja, joista rahat siirtyy vain toisiin taskuihin.

 

Vielä viime viikolla asia oli meidän näkökulmastamme jäissä. Nyt eilen lähetin lisää sähköpostia, tällä kertaa kaikille Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsenille, joiden tiedot vain löysin. Asia kun oli vietykin jo vaivihkaa valtuuston ensi vuoden tilausbudjettiin, vaikka lautakunnan päätöstä asiasta ei ole vielä tehty. Ensi viikolla meidät vanhemmat on myös kutsuttu tilaajapuolen info-tilaisuuteen, jossa varmasti asia vain ilmoitetaan että päiväkoti lakkautetaan. Vaikka edelleenkään, lautakunta ei ole asiasta minkäänlaista päätöstä tehnyt.

 

Ymmärrän minä kaupungin kannankin. Eihän tilanne helppo ole, varsinkaan kun uusista päiväkodeista tuppaa löytymään sisäilmaongelmia ihan tuon tuosta. Viimeksi ilmeisesti kaupungin toiselta laidalta, ihan vain pari vuotta vanhasta päiväkodista. Eli ehkä on oletettu että meidänkin päiväkotimme tulee homeeseen, on odotettu hallituksen linjauksia kasvavista ryhmien kooista ja nyt ollaankin tilanteessa jossa meidän alueelle tulee liikaa tilaa, mutta silti vääriin paikkoihin. Ei jätetä enää kuntalaiselle mahdollisuutta valita, vaan tehdään pelkkiä isoja yksiköitä suurine ryhmineen. Se tässä hiertää, ja kovasti hiertääkin.

 

Tunnen, että häviäisin enemmän jos en yrittäisi ollenkaan. En minä häviä sähköpostien lähettämisessä muuta kuin ehkä ilta-aikaani. Koitan saada päättäjät miettimään asiaa myös lasten näkökulmasta, sillä en edelleenkään ymmärrä miten 240 lapsen jättipäiväkoti voi mitenkään olla lapsen edun mukainen järjestely. Vielä, kun tämä kaupunki mainostaa itseään Unicef Lasten kaupunkina. Ja kaupungin toiselle laidalle on rakenteilla toinen yhtä iso jättiyksikkö. Päiväkodit eivät kohta ole enää varhaiskasvatusta varten, vaan pelkkiä säilytyspaikkoja. Sitäkö me oikeasti haluamme?

 

 

IMG_9007

 

 

Haluatko jakaa tekstin vielä kaverille?
2 kommenttia
    1. Musta on hienoa, että olet halunnut tarttua tähän asiaan. Ja hienoa, että vielä kirjoitat näistä asioista blogissasikin – ne tuskin ovat suositumpia postauksia. Olet viitseliäs ja rohkea!

      1. Hei Anna,

        Kiitos kommentistasi ja tsemppauksistasi! Ei nämä tosiaan mitään luetuimpia ole, mutta toisaalta antavat myös ajattelemisen aihetta ehkä muillekin. Ja aion kyllä kertoa miten tässä tulee käymään 😉

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.