| |

Tekstiilijätteen kierrätys

 

IMG_4246

IMG_4143

IMG_4107

Suomalaiselle syntyy keskimäärin kaksi pesukoneellista vuodessa puhdasta tekstiilijätettä, joka päätyy kaatopaikoille. Parin vuoden päästä tätä jätettä ei saa sinne kuitenkaan enää dumbata, vaikka mitään parempaakaan kierrätyskeinoa ei tietääkseni ole löydetty. Nyt onkin aika miettiä miten sitä tekstiilijätettä voisi ehkäistä, jottei tätä jätettä edes syntyisi.

A-Studio on tekemässä aiheesta juttua, ja mielenkiinnolla odotan mihin jutussa päädytään. Ajattelin juttua odotellessa koota edes jotain vinkkejä siitä, mistä kannattaa aloittaa tekstiilijätteen kierrätys.

 

– Tärkeintä olisi ostaa tai tehdä vaatteet siten, että ne kestävät oikeaa kulutusta vuodesta toiseen. Sanonta “köyhän ei ole varaa ostaa halpaa” pitää näissäkin paikkansa. Mitä edullisempi vaate, sen suuremmalla todennäköisyydellä se on tehty ohuesta materiaalista, joka ei kestä kovaa käyttöä. Mieti vaatetta ostaessasi monta vuotta jaksat sitä pitää, ja mihin sen voi sen jälkeen kierrättää.

– Jotain säästää aina tekemällä itse. Jos ei selvää rahaa, niin ainakin ompelupisteesi voittaa Bangladeshilaisen työolot. Kun osaa ommella vaatteita itse, on nitä helpompi myös korjata itse. Rikkoontuneen vetoketjun voi vaihtaa uuteen, purkaantuvan tikkauksen tikata uudelleen ja kuluneet resorit voi vaihtaa uusiin. Pienillä muokkauksilla voi helposti saada uuden tuntuisen vaatteen.

 

IMG_4399

IMG_4630

 

– Mikäli kaapissa olevan vaatteen väri alkaa kyllästyttää, voi sen helposti värjätä. Toki tämä koskee vain luonnonmateriaaleja, mutta esim. trikoopaidat värjääntyvät helposti pesukoneväreillä.

– Rikkikuluneista t-paidoista voi virkata vaikka maton tai korin. Matonkudetta loppukäyttöön asti

– Jos ompelee itse, syntyy aina myös leikkuujätettä. Nämä on helppo kierrättää ompelemalla vaikka nukenvaatteita, kestorättejä tai alushousuja.

– Erinomainen ohje alushousujen ompeluun löytyy Mallikelpoisesta.

 

IMG_4005

IMG_4004

 

– Rätteihin voi ommella toiselle puolelle froteeta vanhasta pyyhkeestä, velouria tai vaikka farkkuakin. Ohuemmista puuvillakankaista saumuroinnilla voi surauttaa vaikka värikkäitä servettejä.

– Saumuroinnin jälkeen syntyy aina saumurointijätettä. Tämä on lankojen ja kankaiden yhteisjätettä, jolla voi täyttää pehmolelun tai neulatyynyn.

– Ihan pienimmistä kankaiden paloista voi askarrella kortteja, tai lahjoittaa vaikka läheiseen päiväkotiin askartelutarvikkeiksi.

– Toki uusia kankaita ei ole pakko ostaa ollenkaan. Lähes kaikki lastenvaatteet voi ommella kierrätysmateriaaleista. Kirppareilta löytyy paljon tarvikkeita kun osaa katsoa sillä silmällä.

– Farkuista saa vaikka ja mitä. Omalla listallani on vielä päiväpeitot, talvitakit ja lisää hameita.

 

IMG_6263 - Copy

IMG_6283

IMG_6323

 

Vaatteiden vieminen Uffiin ei ole kierrätystä. Outilespyy osasi hyvin tiivistää, että se on dumbbausta. Meidän roskien viemistä Afrikkaan. Jos siis haluat vaatteet johonkin yleishyödylliseen kierrätykseen, vie mieluummin Fidaan. Mutta älä vie lumppua, eli rikkinäisiä vaatteita, sillä se työllistää myös heitä aivan liikaa.

Olen ottanut omassa perheessämme tavoitteeksi, että tämä vuonna meiltä ei päädy kaatopaikalle tekstiilijätettä. Suurin haasteeni on nimenomaan leikkuujäte. Kaikki omasta kaapeistamme syntyvä tekstiilijäte on jotenkin saatu kierrätettyä oman kodin sisällä, mutta pieni osa leikkuujätteestä uhkaa silti päätyä aina salakavalasti roskikseen. Saan vielä kierrätettyä rättien kokoiset palat, mutta sitä pienemmät suikaleet ja vaikka vanhan vaatteen huonokuntoiset kaulukset ovat ongelmallisimmat. Mutta toisaalta, jos saan tämän talouden tekstiilijätteen eden kiloon vuodessa, on sekin jo huima saavutus. Keskimäärin se kun meidän taloudessa olisi noin 20kg.

Lisää kierrätysvinkkejä haluan toki lisää! A-Studion sivuille niitä voi lähettää kuvina, ja sitä heidän juttuaan odotan innolla ja vähän kauhullakin. Onko kyseessä vain pintaraapaisu tähän kasvavaan ongelmaan, vai otetaanko siinä oikeasti kantaa kotitalouksien suureen vastuuseen? Toki vastuu on myös vaatteiden tuottajilla, sillä ihan oikeita tuotteita päätyy myös aivan liikaa kierrätykseen. Tai “kierrätykseen”.

Parasta olisi toki vaatteiden ostamisen vähentäminen, ja se niiden kierrättäminen alusta loppuun. Tähän kuuluu toki myös vaatteen oikeaoppinen huolto ja hoito, sekä vaatteen korjaus. Monelta nämä unohtuvat, ja reiän ilmestyessä vaate heitetään häikäilettömästi roskiin. Tähän toivon suurta muutosta, ja se muutos lähtee jokaisesta itsestään. Miten saada rikkoontunut ja ehkä jopa tahrainen vaate taas uudelleen käyttöön?

 

IMG_4443

 

Samankaltaiset artikkelit

11 Kommenttia

  1. Tämä on kaiken kaikkiaan aika haasteellinen juttu. Lasten vaatteet meillä kierrätetään aika pitkälle kavereiden lapsille, toisinaan sieltä tulee takaisinkin. Hauskinta oli, kun meidän pienimmälle tuli kierrosta isomman tytön paita monien vuosien jälkeen – se näytti edelleen melko uudelta. Mutta mitä sitten, kun printtipaitaan ilmestyy reikä keskelle kuvaa? ei siihen oikein voi lätkäistä mitään toista pientä kuvaa päälle. Itse olen ratkaissut ongelman tekemällä risat paidat siivousräteiksi, mutta eipä niitäkään loputtomasti tarvitse ja toisaalta – tulee nekin joskus tiensä päähän.
    Ja yksi asia mitä mietin kierrättämisen suhteen, että mitäs niille risoille alusvaatteille??

    1. No tämä on haasteellista! Minä olen nyt noita rikkinäisiä t-paitoja virkannut mattoon, seuraava projekti on säilytyskorit. Ja tuolla Ylen sivuilla oli hieno matto tehty pienistä ympyröistä, sekin voisi olla tosi kiva.

      Risat alusvaatteet on kyllä ongelmalliset. Mieheltä irtosi juuri yksistä housuista kuminauha, sen nyt saa helposti ommeltua paikalleen. Mutta muuten risat taitaa kyllä mennä roskikseen. Tosin ei niitä ihan hirveästi vuodessa tule, ja esim. rintsikoista voi ottaa käyttökelpoiset osat hyötykäyttöön ennen roskikseen menoa. Eli toisaalta jos heittää roskiin vaan omista vaatteista alushousut, niin kyllähän se on paljon paremmin kuin keskimääräisellä suomalaisella 🙂

  2. Tärkeää asiaa! Minunkin mielestäni kulutusta tulisi vähentää ja käyttää tuotteet loppuun asti. Kaiken tavaran pitäisi olla sellaista, että se kestää aikaa eikä sitä tarttisi heittää “kierrätykseen” seuraavan muotiaallon pyyhkäistessä. Kirpparille kamppeiden vienti on monelle hyvä syy ostaa uutta. Mielestäni kierrätystä ei ole se, että käyttökelpoisesta vaatteesta tai vaikkapa verhoista ommellaan uutta. Tuote pitäisi käyttää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan loppuun ja vasta kun sitä ei enää voi korjata, siitä voisi tehdä jotain muuta. Puhki kulutetuissa tai tahraantuneissa vaatteissa on usein paljon käyttökelpoista materiaalia.

    1. No sepä se, kierrätys ei ole sitä että puolen vuoden päästä dumbataan kirpparille tai Uffille! Tahraantuneetkin vaatteet on tosiaan usein erittäin käyttökelpoisia muuhun tarkoitukseen. Yksi ongelmani on myös miehen vaatteet. Eli hänelle on oikeaastaan ommeltava vaatteet uusista kankaista itse, ei oikein löydy niin isoja vaatteita joista saisi vielä miehelle uuden vaatteen. Lapsille saisi lähes kaiken pelkistä kierrätysmateriaaleista jos vain haluaisi 🙂

  3. Hauskoja ja käytännöllisiä ideoita!

    Mäkin oon aina kierrättänyt käsityömateriaaleja, joskin tunnustan, että lähinnä piheyssyistä ja siksi, että pitää päästä aina heti inspiraation iskiessä toimeen. Eli kankaaksi voi hyvinkin päätyä joku verho, kuten oman blogini viimeisimmässä postauksessa. (En nyt jaksa erikseen linkata.)

    Pikkarin ohjeen otan myös talteen, omat viritykseni eivät olleet kovin onnistuneita. 😉 Mutta niihinkin sai hyvin käytettyjä (muihin tarkoituksiin jo aikaisemmin silputun) t-paidan tilkkuja, joiden säästämistä joskus pidin supernolona.

    Tuo farkkupunos näyttää mahtavalta, heti raksuttaa ideat päässä! Saumurijätettä ja tilkkusilppua oon mäkin kerännyt pehmolelujen täytteeksi.

    Kiitos näistä vinkeistä ja pointeista! 🙂

    1. Kiitos Heidi, ja mukavaa jos vinkit tulevat tarpeeseen. Itse koen aina saavani paljon muilta ompelijoilta, näin tuota farkkupunostakin jossain päin Pinterestiä ja pakkohan sitä oli kokeilla. Aika työlästä noin pidemmän päälle. Tuon patalampun ompeluun kului nimittäin enemmän aikaa kuin taskuessun ompeluun, ja pikkunäpräily ei vaan ole minua varten. Pihi olen muuten minäkin, ja se jos mikä opettaa ompelemaan luovasti! 🙂

      1. Tuli muuten vielä mieleen tuohon punokseen liittyen ja kierrätysteemaan muutenkin sopien yksi idea, jonka jo vuosia sitten jonkun lehden sivuilla (vai missä?) näin:

        Vanhoista pyyhkeistä samalla idealla toteutettu kylppärin matto. Kaistaleet olivat leveämpiä ja pyyhkeet oli käytetty yhteisessä väripesussa, jolloin eriväriset ja kirjavat pyyhkeet sitten sointuivatkin kivasti yhteen. 🙂

  4. Haluaisiko joku vanhoja farkkuja? Minulta on jäänyt monet farkut pois käytöstä, koska haarusiin on hiutunut reikiä. Osa on jo minulle jäänyt pieniksikin. Olen tehnyt pari kassia, mutta en nyt jaksa ruveta perustamaan kassitehdasta. Joten jos jollakin on halua pistää niitä uusiokäyttöön niin lahjoitan ne mielelläni. Voin tuoda ne itse kohtuumatkan päähän tai lähettää postissa. Itse asun Itä-Vantaalla.

  5. Risaiset alkkarit sun muut uusiokäyttöön kelpaamattomat tekstiilithän menevät tietysti energiajakeeseen, eli energiantuotantoon poltettaviksi. Silloin ne eivät joudu kaatopaikalle mätänemään.

    1. Hei Annamari, valitettavasti kaikissa kunnissa ei ole energiajakeen keräilyä. Tämän innoittamana oli kyllä pakko selvittää mihin meidän alueen sekajäte menee, ja niin vain se meneekin energiatuotantoon. Kiitos siis tästä 🙂

  6. No oho!
    Pikkasen epäilevästi suhtaudun tuohon saamaasi vastaukseen! Tai sitten kaupunkisi piittaa piut paut ilmaston saastumisesta! :O
    Nimittäin sekajäte ei sellaisenaan, lajittelematta, sovi energiantuotantoon. On sentään joitakin aineita ja materiaaleja, mitä ei saisi mennä poltettavaksi (muistaakseni esim. vinyyli oli yksi näistä).
    Tuskin niitä sekajätteitä kukaan pystyy niin tarkkaan läpi käymään?

Vastaa käyttäjälle Marja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *