Korkea olohuone
Elokuussa ihastuin korkean olohuoneen taloon. Valoa tulvi ikkunoista enemmän kuin sen hetkisen 70-luvun rivitalon olohuoneeseen koskaan pääsisi, ja minä ihastuin huomaamatta. Ehkä vähän rakastuinkin.
Nyt se olohuone on meidän. Pohdimme kuinka ihmeessä yli neljän metrin korkeudessa olevat lamput saisi vaihdettua tai samalla korkeudella olevan seinän maalattua. Se neutraali sinertävän harmaa seinä kun ei enää istukaan yhteen meidän huonekalujemme kanssa. Emme ole harmaita tai varsinkaan sinisiä, vaan olemme enemmänkin ehkä vaalean rusehtavan valkoista.
Maalaushommiin pääsee siis vasta kun pitkät tikkaat on ostettu. Oikein pitkät tikkaat. Sellaiset joilla yltää lamppuihin ja pääsee maalaamaan lähes kattoa. Mummolta perintönä saadut kasvit ovat jo löytäneet oman paikkansa, samoin akvaario. Verhoja en ala edes valitsemaan, ennen kuin maalaus on suoritettu.
Tarvitsemme siis jotain lämmintä sävyä. Vaaleaa ja luonnonsävyistä. Jotain joka kestää aikaa, ja jotain joka saa olohuoneesta vielä kodikkaamman.
Hui, onpa siinä tosiaan huoneella korkeutta. Energiapihinä henkilönä, sellaisena joka lämmittää talonsa puulla, kauhistelen vaan tuota lämmitettävää hukkatilavuutta. :-/
Oi, miten valoisaa ♡♡♡ Mä kadehdin tuon valon määrä! Onnea uuteen kotiin ja uuteen blogikotiin =)
Mulla on sulle tunnustus blogissa =) Tuu kurkkaan!